Lihaton lokakuu vol. 4: Ai taas? miks??!
Tänä vuonna haastan kaksi ystävääni Jounin ja Tompan tähän kisaan mukaan. Katsotaan onko heistä myös kasvistien kulkijoiksi kuukaudeksi. Jounista tiedän jo sen verran että hän ei ole vuosiin ostanut kotiinsa lihatuotteita, joten hänen osalta ongelmana ovat ravintolat. Tsemppiä meille kaikille!
Etukäteen hetken mietin että yksi parhaimmista ruokavalioista itselleni olisi kasvis + kala, mutta kun haasteen nimi on Lihaton Lokakuu, en jotenkin vain voi ottaa tuota kalaa mukaan tähän haasteeseen. Toisaalta tänä vuonna en ala nillittämään ceasar-salaatissa olevasta anjovista sisältävästä salaatinkastikkeesta.
Kaksi vuotta sitten yritin ehkä viikon verran vertailla kasvisproteiinien hintoja lihoihin ja viime vuonna opettelin palkokasveja vaihtuvin ideoin. Tänä vuonna olen itselleni armelias ja en tee pitkäjänteistä teemaa tästä projektista sillä näin neljäntenä vuotena voidaan varmuudella todeta että tämä ei ole enää haaste vaan oikeastaan päätös joka toteutuu. En usko että *KÄÄK*ejä tapahtuu yhtäkään. Aion tänä vuonna panostaa enemmän ravintoloiden tarjonnan ja ruokamerkinnöinnin syynäämiseen, sillä kotiruuan vegeksi tekeminen on nykymaailmassa naurettavan helppoa.
Tavoitteena ei ole nyt eikä ole aiemminkaan kääntyä kasvisruokailijaksi tai vegaaniksi. Tämä on lähinnä vuosittainen katsaus sekä itseltäni, kasvisruokavaliosta kiinnostuneilta että teiltä ah niin ihanilta pidemmän kaavan ihmisiltä, jotka saattaisivat tästä saada taas kimmokkeen kertoa hyvistä ruuista innostuneille. Tässä myös taustalla kehitän ja haaveilen komeaa resepti-runsaudensarvea josta voin jatkossa napata kaappini syövereiden ruokia - toivottavasti saan sen teille myös kokeilukäyttöön tämän kuun aikana!
Ensimmäinen päivä lähti käyntiin odotetusti. Jääkaappi oli edellisenä päivänä tyhjennetty kaikista lihatuotteista poislukien kananmunista. Kananmunahan viime vuosien tapaan ei ole lihaa. Kävin syyskuun viimeisenä päivänä syömässä Helsingin parhaassa pizzeriassa, Argegnossa, pepperonipizzan puolikkaan joten lihanhimoa ei ole.
Toimistolla lounasvaihtoehdoksi valikoitui Bruket ja sen teriyaki-tofu. Oikein hyvää. Sivusalaatti ja alun inkivääri-porkkanakeitto toimivat, mutta teriyakiannos ei aivan ollut Hokun tasoa. Tofu itsessään oli aika meh, mutta teriyaki ja muut lisukkeet pelastivat annoksen. Illalla oli toimiston afterit, joten muuta ruokaa ei tarvittukaan. Bruket ilmoitti lounasmenussa erinomaisesti mitkä ovat kasvisannoksia ja salaattipuolella ei ollut edes valittavissa lihaversioita. Merkitsen ravintoloiden merkinnät +- asteikolla tästä eteenpäin. Bruket saa ++
Edellisen illan aftereiden jälkeen paluu toimistolle venähti lähemmäs puoltapäivää. Ravintolaksi valikoitui Lie Mi vaikka alunperin himoitsin Hakanimen Mangopalatsin nepskua. Liemessä kaikki oli merkattu erinomaisesti ja lounasmenussa Shanghai Tacon sekä Green Curryn sai molemmat tofulla. Salaattipuolella Ceasar-salaatissa mainittiin että siinä on kalaa. Juuri näin - erinomaista!
Illalla kotimatkalla kävelin Subwayn ohi, jossa perjantain päivän subi oli NoChicken kasvisversio. Tartuin 4,90e hinnalla puolikkaan leivän syöttiin ja sain vastineeksi oikein hyvän leivän. En kyllä tajua miten subway-sämpylä on tarkoitus syödä sottaamatta ihan helkkaristi. Pyysin kaikki lisukkeet ja sämpylä muhjuuntui ja halkesi puolessa välissä ruokailua ihan totaalisesti. Rokotan arvostelussa omaa osaamattomuuttani leivän syönnin osalta yhdellä pisteellä.
Viikonloppu. Lähi k-kauppa oli taas pumpannut lokakuuta varten omaa valikoimaansa kivasti. Löysin myös ale-hyllystä useita kiinnostavia MUUn ja REBLn tuotteita, joita on tarkoitus viikonloppuna kokeilla. REBL on ollut ihan ok einespulju, jolla on aika hit&miss tuotteita. Nyt testissä Cowboy-keitot.
Päivälliseksi tein MUUn meheviä burgerpihvejä. En halunnut burgereita, joten söin pihvit ihan vain tuorepastan kera. Ai vitsi että nämähän olivat hyviä! Rumia suoraan paketista otettuina, mutta kun niitä hetken märissä käsissä pyöritteli ja muotoili niin ihan mainioita bursapihvejä niistä tuli. Herneproteiinista tehtyjä näköjään ja niitä piti pakkauksen mukaan 4 min per puoli paahtaa. Mokomat olivat niin 'meheviä' että vuotivat jotain nestettä ja ajallisesti meni hieman kauemmin sillä halusin paahtaa niihin rouskuvan pinnan, mikä oli erinomainen idea. Pihvit olivat mukavan kiinteitä ja paras oli se jossa oli parhaiten onnistunut sokereista paahtunut pinta. Mausteet kehiin ja päälle jotain chilikastiketta ja kyllä toimi!
Viikonloppu. Olin ajatellut kokeilla näin sunnuntaina poikkeuksellista pizzatäytettä, mutta suunnitelmat muuttuivat lennosta. Äitini oli pöyristynyt Hirsala Golfin seuraavan kauden hintaan, jossa hintaa korotettiin kait usealla satasella yli tuhanteen euroon ja pyysi että lähden hänen kanssaan ajamaan Kirkkonummen Kurk Golffiin katsomaan olisiko paikka hänelle sopiva ja ajomatka järkevän pituinen. Kurkissa oli aika ahtaat parkkipaikat ja naurettava yksi sähkölataustolppa kahdelle autolle, rupunen club house, mutta pelikenttiä kolme joten eiköhän hän sen seuraavaksi vuodeksi nappaa.
Kun kerran Kirkkonummella ollaan niin voisihan sitä samalla käydä katsomassa ravintolatarjontaa, joka muuten oli aika mitäänsanomaton. Kymmenisen pizzeriakebabbilaa ja aasiamestaa oli sunnuntaina auki. Ainoa oikeasti kiinnostava eli Bistro Kirkkonummi oli harmillisesti sunnuntaina kiinni. Perusmestoista valikoitui parhaiten kuukkelissa arvioitu sushibuffet Hanami, jossa oletin olevan muutama rupunen kasvissushi ja tomaattikurkkusalaatti.
Hanamissa olikin oikeastaan oikein mainio valikoima susheja ja ne kymmenisen lämmintä ruokaa mitä jokainen tuollainen paikka nykyään pitää tarjolla. Harmillisesti suurin osa oli lihallisia. Merkinnät olivat sinnepäin: lämpimien ruokien nimet olivat mahdollisimman hankalasti luettavissa ja susheja ei oltu jaksettu merkata lainkaan. Yhdessä vihersalaatissa oli eksoottisesti öljyistä paahtopaistia. Kasvissushit olivat kuitenkin yritetty survoa samaan karsinaan lähelle toisiaan, joten ei täysin katastrofaalista. Lämpimistä ruuista Udon-nuudelit ja kuivat kevätkääryleet sopivat kasvisruokailijoille. Ne 10 muuta ruokalajia eivät.
Harmittaa käydä sushibuffissa kasvissyöjänä. Valtava valikoima naaman edessä joista suurimpaan osaan ei saa koskea. Tästä päästäisiin taas että kasvis + kala eli K&K ruokailijoilla on elämä kivempaa.
Maanantai. Ai perhana.
Salmiakkimaksalaatikkoa. Löysin sitä. Ostin kaksi. Kun Ompun Cittarissa oli vanhempi rouvashenkilö empimässä laatikkohyllyn edessä ja minä hänelle suoraan kerroin että tulin vain ja ainoastaan ostamaan tätä mönjää, hän rohkaistui sanoistani ja otti koriinsa yhden. Upeaa! Olen salmiakki-influensseri! Ja voin kuulkaas teille kertoa että tuo salmarimönjä on juuri sitä mitä kaltaiseni elämyksiä hakeva kulinaristi elämäänsä haluaa. Paitsi että tässä kuussa tätä ei syödä!! Äärgh laitoin molemmat pakastimeen odottamaan ensi kuuta.
Lounalla kävin Isossa Ompussa, jossa minua kiinnostivat kauppakeskuksen ulkopuolella oleva kreikkalainen Greek Box, ulkopuolella oleva vietnamilainen Emmoi, joka harmillisesti ei ollut maanantaisin auki. Lopulta päädyin nepalilaiseen Aanganiin. Ompun Aanganissa kävin puhelimen mukaan viimeksi 2021, joten kantiksiahan tässä ollaan! Ja kas hei, Aanganin naan oli herkullista! Ja heidän maanantailistalla oli kaksi kasvisruokaa: Sag Paneer ja Govi Tofu. Muutaman euron hinnalla Mix Thaliin sai molemmat kasvisruuat, joten miksi ottaa yksi kasvisruoka kun voi ottaa kaksi kasvisruokaa! Ai hitsi. Naan + raita oli todella hyvää. Kasvispöperöt olivat aika pliisuja (2/5), mutta nepskujen tulisella kastikkeella niihin sai sentään hieman makua.
Kävin lolnaan jälkeen cittarissa kaupassa ja nauratti maustehyllyllä. Sekä Tofu-sanainen että Soijarouhe-sanainen mausteseos olivat alessa 50c kappale. Samassa hyllyssä oli pihvimaustetta (0,99e/35g) ja vertasin sitä alennettuun soijarouhemausteeseen (0,50e/28g) ja kyllä ne aika lähellä toisiaan olivat paitsi että soijarouhemausteessa oli myös basilikaa. Naurettavaa että jos mausteseoksessa lukee sana josta lihakansa ei pidä niin kyseistä tuotetta ei voi muka muussa ruuankäytössä käyttää. Annoin yhden tofuseoksen äidilleni, joka kauhisteli, että eihän hän tofua syö ja miten hän voi sitä käyttää... Niinpä. Ole sinä, lukija, edistyksellinen ja käy katsomassa lähikauppasi maustehylly ja sen tarjoustuotteet. Ehkä löydät saman ilmiön.
Toimistolla kesti hetken miettiä mikä lounasravintola kävisi: Nori? Le Coin? Ondassa olin käynyt jo viikko sitten, joten se skipattiin. Lähdimme kohti Noria, joka keskipäivällä oli harmillisen täynnä ja 20-25min odottelu ei kelvannut nälkäisimmälle kollegalle, joten siirryimme vastapäiseen Pantryyn. En ole sieltä vielä kertaakaan saanut loistavaa ruokaa ja annoksetkin oli aiemmin aika pieniä. Ette ikinä arvaa mitä kävi tällä kertaa. Noh. Annos oli pieni ja siitä jäi nälkä ja Tofu-ruuassa maistui lähinnä tunkkanen maapähkinäkastike. Paras osa annosta oli päälle ripotellut korianterinlehdet ja salaattipöydän tuoreet ananasviipaleet. Miksi petit taas Pantry, miksi.
Huomasin että olen tässä kuussa kuutena päivänä seitsemästä syönyt tofua lounaaksi. Ei siinä että tofussa jotain vikaa olisi, mutta nyt saa riittää! Miksi kaikkien raflojen kasvisproteiini on tofu? Missä soijasuikaleet ja seitan? Ondassa sentään saa jonain päivinä vihapullia, joiden proteiini on jotain ei-tofua.
Katsoin lähikänkkylän, länkkylän(?), pizzatarjontaa ja 38 pizzasta, fantasiapizzat poisjätettyinä, 4 oli kasvispizzoja. Aika surkeaa ja ei ollut kasvissyöjänä kiva tutkia valikoimaa. Pizzaservicellä ei ollut pizzojen nimen vieressä kasvislogoa tai muuta vastaavaa vaan noita piti oikein tutkimalla tutkia. Päädyin 'Kreikkalaiseen Pizzaan' joka oli lounaslistan ulkopuolella 15.5e hinnalla. Ihan ok känkkyläpizza.
"Söin enimmäkseen kotona itse tehtyä chili sin carnea ja välillä pastaa ja soijasuikaleita kaurakermakastikkeessa. Vaikeinta on ollut pysyy kasvislinjalla työpaikkaruokalassa kun Hansilla on ollu tarjolla kaikkee hyvännäköstä liharuokaa. Samaan aikaan yllättävintä varmaan ollu se että Hansin kasvisruoka ei oo yhtään niin tylsän makusta kun miltä se näyttää. Top annoksia ehkä joko kanttarellikeitto tai sitten vegemureke sienitäytteellä (näköjään aika sienipitoista kamaa)."
Haastavuus tähän asti: "Asteikolla 1-10 ehkä 3."
Jouni
Ei-tofua-tänään linja jatkuu. Ostin aiemmin muutaman Zuusto-tuotteen joten tänään on Zuustopäivä! Tuohuon nimeen tutustuttiin viime vuoden puolella ja se sanana vieläkin ärsyttää. Zuustomakkarat olivat muistaakseni viime vuonna ihan hyviä ja näköjään tuommoisia ööh pihvinkaltaisia on olemassa nykyään.
Oheen pilkoin paprikan ja ison habaneron ja testasin tuollaista 'Ultimato' tomaattikastiketta. Ultimato tuli vastaan hassusti viime kauppareissulla Ison Omenan Cittarissa, jossa olin ottamassa kuvaa tofu- ja soijarouhemausteista ja viereen tuli joku tennisukko kaupan henkilökunnan kanssa. He olivat etsineet kyseistä soossia ilmeisesti kaupasta ja huomasivat että sille oli rakennettu oma ständi hieman muista kastikkeista sivuun. Tennisukko oli onnesta myhkyränä ja alkoi lappamaan soosseja reppuunsa. Kyllä, reppuun eikä koriin, samalla kehuen miten ne ovat parhaita kastikkeita ikinä. Pakkohan sitä oli ukon kehujen jälkeen yksi napata itsellekin.
Jännä juttu että tomaattikastike toimii, kun purkista 15% on oliiviöljyä. Se on himppasen liikaa minulle, mutta olihan se ihan maukasta. Zuustomakkarat olivat herkullisia ja pihvit täysin turhia. Habaneron potku lisäsi tietysti lisäsi tomaattikastikkeen makua ja lisäsin siihen myös provencen kuivayrttimausteita. Lisäksi höyrytin bambukorissa vähän nuhjaantuneen parsan lopun että se tulisi käytettyä. Annoksesta tuli aika iso ja sen joutui jakamaan kahteen ruokailukertaan. Tekisin uudestaan mieluusti, poistaen zuustopihvit, jolloin annos olisi ehkä 4/5.
Toimistopäivä. Sateista. Onda on Hakaniemessä oleva trendikäs rafla, jonka tarjonta on lähes kokonaan kasvisperusteista. Aina siellä lounasbuffetissa joku surullinen liharuoka on, mutta ne ovat aika heikkoja verrattuna kasvispuoleen. Tällä kertaa menussa luki jotain tofu-curryä, mutta menimme Ondaan lähinnä sen takia että se oli lähellä ja ettei sateessa tarvitsisi kävellä pitkään. Perillä olikin yllätys ja curry-saavin vieressä oli Ondan parasta ruokaa: vihapullia! Nämä kasvis-/vegaanipullat ovat niin hyviä, että niitä ei voi mitenkään verrata lihapulliin. Paitsi että tänään pystyi, sillä liharuokana oli kermaiset lihapullat. Kollega otti molempia saman verran lautaselleen ja kehui vihapullia ja katui lihapullien ottamista.
Nyt kun olen syönyt koko alkukuun tofua ja onnistunut muutaman päivän sitä välttämään, niin tehdään hauska salahaaste: kuinka pitkälle pääsen ilman että syön tofua uudestaan varioiden aina proteiinia. En aio vältellä tofua, mutta jos on vaihtoehto, otan sen mieluummin.
Illalla kävimme vielä parin työkaverin kanssa Hakassa, josta jostain syystä päädyimme melkein viimeiseen metroon. Työkaveri ehdotti että mentäisiin vielä syömään ja kerrankin annoin periksi vaikka ei ollut edes nälkä. Ainoa ehtoni oli että pikaruokalaan emme mene. Siinä sitten yhdentoista maissa rautatieaseman lähistöltä etsimään perjantaina ravintolaa (eli ei-kebabbila/-pizzeria/-mäkkäri, joka myy vielä ruokaa. Onnistuisiko itseltäsi?
Vartin tarpomisen jälkeen tärppäsi Kampin lähistöltä: John Scott's joka oli minulle tuttu lähinnä heidän omituisen halvoista terassioluistaan ja huonosta avajais-lounasbuffasta. Sisällä oli joku bändi soittamassa, mutta kysyin pokelta että vieläkö keittiö on auki ja hän saattoi meidät ruokapuolelle, josta saimme purilaisannokset tilattua. Kaverille perusburgeri ja minulle kasvisburgeri, jonka huomasin jälkikäteen olevan vegaaninen.
Ja mikä burgeri sieltä tulikaan! Ai perhana nyt tuli eka 5/5. Oliko syy klo 23:30, iloinen mieli Hakan jälkeen vai mikä, mutta tämä annos oli aivan loistava. Ranut olivat napsakoita, Savuvalkosipulidippi erinomaista ja hampurilainen suorastaan loistava. Muistan kuinka hämmästynyt oli kun söin noita kaikkia. Pitänee mennä uudestaan loppukuusta tsekkaamaan tulikohan annettua liikaa pisteitä.
Lauantai ja matkalla tuomiokirkkoon. Tai no sen viereiseen kappeliin, jossa kummipoikani ristitään tänään. Jännää! Ristiäisen jälkeen taivalsimme Cafe Violaan, josta vanhemmat olivat varanneet tilan ja buffetruuan. Harmillisesti menun lämmin ruoka oli lohta metsäsienikastikkeella ja tilliperunoilla, joten söin vain perunoita ja buffasalaatteja. Salaatit olivat oikein mainioita ja menussa oli kivasti kerrottu että Kana-ceasarissa oli kanaa. Haastekaveri Jouni oli samassa tilaisuudessa ja ovelasti "otti kana-ceasaria skipaten kanapalat".
Illalla nousi kuume, josta johtuen seuraavien päivien postaukset ovat hieman tynkiä. En jaksanut Pirkan tomaattivuohonjuusto-keitosta ottaa kuvaa, mutta sellainen tuli villapaita päällä kauhottua kolmen tunnin 'ilta-unien' jälkeen
Kipeänä on kurjaa. Tein pastaa, vahvasti maustettuja soijasuikaleita ja tomaattikastiketta, johon pistin lisämausteeksi ison habaneron. Soijasuikaleita kai piti liottaa 10 minuuttia, mutta en oikein onnistunut aikatauluttamaan itseäni joten kyllä ne melkein 25 minuuttia erilaisissa kuumissa nesteissä lilluivat. Tästä ja muista ainesosista johtuen pasta on aika muhjuisen näköistä. Ihan hyväähän se oli ja muutama soijasuikale oli rakenteensa pitänyt.
Etänä, mutta huomattavasti paremmalla olotilalla kuin kaksi edellistä päivää. Finrexin best. Lounaaksi ja illalliseksi tein pastaa halloumilla ja kaapista löytyneillä kasviksilla. Menipä joukkoon myös yksi habanero ja pari paprikaa. Kokeilin juusto-/parmesanraasteen sijasta leikata tuollaisia pikkupaloja ja ne olivat ihan hauskoja umamipommeja.
Etänä. Pastan sijasta tänään halusin lähteä Isoon Omenaan katsomaan mitä siellä olisi tarjolla. Sattumalta törmäsin äitiini ja ehdotin yhteistä lounasta. Perillä kävimme katsomassa Bangkok 9:n, Lie Men, Makaronitehtaan, Oppan, Deliberin, Noodle Storyn ja Eat Poken lounasvaihtoehdot. Näistä Bangkok 9:n curry osui sitten kompromissiksi vaikka eniten olisi kiinnostanut Noodle Storyn Dan Dan.
Bangkok 9:ssä tarjolla oli neljä lounasvaihtoehtoa joista kaksi sai myös kasvisversiona. Harmillisesti kasvisversio tarkoitti että se tuli tofulla. Noh 6 päivää onnistuin väistämään tofua ja jos olisin yksin ollut liikenteessä niin Dan Dan olisi ollut soijarouheella. Itse annoshan oli oikein mainio, mutta alkusalaattipöydän Tom Yum kasviksilla aiheutti epäilyksiä ja raastesalaatti imitaatioravulla KÄÄK-säikähdyksen. Salaatissa oli huonosti kiinni repsahtanut kyltti jossa luki 'contains fish'. Sain siirrettyä raastesalaatin viereiselle lautaselle, mutta alkusalaattipöydän Tom Yum on ainakin omassa mielessäni ollut äyriäispohjainen soppa. Tosin wikipedia sanoo että ei pakosti. Ja siinä ei ollut kalamerkintää. Mysteeriksi jää.
Toimistolla ja lounasravintolaksi valikoitui vahingossa taas Bruket. Kahdesti samaan raflaan yhdessä kuussa? Madness.
Jos nyt en laskisi tuota eilistä tofua tofuksi vaan henkisesti huijaan että olisin ottanut Noodle Storyn Dan Danin soijarouheella, niin tämä olisi kahdeksas päivä ilman tofua. Eli kyllä niitä ei-tofuvaihtoehtoja on myös tarjolla, kunhan niihin tarttuu. Bruket on itselle kohtuu tuore paikka ja tämä on vasta toinen kerta täällä. Ihan kelpoa sapuskaa vaikka alkusalaatti on aika nuivahko. Alkusalaatti + keitto + heidän leipä kombo kuitenkin toimii erittäin hyvin.
Falafelit ovat itselle olleet aina sellainen noh-jos-nyt-tämän-kerran-kun-muitakaan-ei-ole tyylinen ruoka. En ole kai ikinä saanut hyvää falafelia tai sitten niistä ei vain saa hyviä. Tällä kertaa pullat olivat mukavan rapeita mutta aivan liian kuivia. Harissakastike tosin oli täydellistä ja hummus herkullista. Olisipa Ondan vihapullia näillä lisukkeilla.
En ole juuri puhunut kotiin ostamistani kasvisproteiineista, kun ne ovat olleet aiemmilta vuosilta tuttuja delikauroja, nyhtökauroja ja vönereitä. Nyt kuitenkin löysin pari jänskää pakettia joista loihdin jotain makeeta. Myrttiset ovat bonuksena. Myrttisen aiemmin julkaisema energiajuoma oli btw täysin turha.
Etänä. Olen vältellyt lapsellisesti sieniruokia vuosikausia ja sama jatkuu ravintoloiden kanssa. Portobelloon en koske ja metsäsieni-kastikkeen jätän muiden iloksi. Tänään Haukilahden rannan Strindbergissä oli pari ansaa, joista toinen oli kana-ansa ja toinen oli sieniansa. Heillä oli selkeästi merkittynä lounasmenuun että porsaan sisäfilettä ja herkkusienikastiketta, mutta alkusalaattipöydässä oli majoneesimönjän peittämä salaatti josta jouduin tarjoilijalta kysymään mitä siinä on. Kanasalaattihan se. Samassa pöydässä oli lehtikaalista, punajuuresta ja bulgurista tehty salaatti johon oli piilotettu muutama sieni. Eikä mitään merkintää! Nyt saa Strindberg ison miinuksen näistä kahdesta.
Lämpimänä ruokana oli kuivia kasvispihvejä ja jugurttikastiketta. En ottaisi uudestaan sen verran mitättömiä olivat. Parmesanperuna oli herkullista. Hauskana yksityiskohtana Haukilahden Strindbergissä eli Strindberg - By the Sea ravintolassa kuulee yleensä paljon enemmän suomenruotsia ja englantia kuin suomea. Ikkunasta näkyy on satoja purjeveneitä. Yhteensattumako?
"Toinen viikko oli ensimmäistä haastavampi koska piti käydä pari kertaa syömässä kodin tai työpaikkaruokalan ulkopuolella. Silti selvittiin vieläkin lihatta (jos potentiaalista anjovista caesar-kastikkeessa ei lasketa (ja eihän sitä)). Työpaikkaruokalassa oli ensimmäiset pari heikompaa kasvisannosta ("täytetyt" bataatit ja papuburgeri), mutta nämäkin yleensä kompensoituivat hyvällä keitolla jälkiruoaksi."
"Jouduin myös epämukavuusalueelleni kun yhtenä päivänä kasvisruoka sisälsi inhokkiani munakoisoa caponatassa, mutta kyllä siitäkin selvittiin. En vieläkään kyllä ymmärrä sen pointtia. Paras ruokalikokonaisuus oli Farougen libanonilainen vegaanimezze (halloumirullilla höystettynä). Paras yksittäinen annos Hansin tofunuudeliwokki chiliöljyllä."
Haastavuus tähän asti: "Asteikolla 1-10: 5."
Jouni
Toimistolla perjantaina kävimme toimitusjohtajan kanssa läpi miten työkuviot jatkuvat. Lounasravintolaksi valikoitui toimiston vastapäinen Da Vinci, jossa tj tarjosi pizzan ja kaksi olutta. Eli vanha kunnon litran pizza. Kun otin kuvan pizzasta tätä blogia varten tj naureskeli ja syytti teini-influensseriksi. Veikkaan että lukijakunnan teini-iästä taitaa olla yksi teini-ikä välissä :)
Onneksi ravintolan vaihtoehtoina oli jotain muutakin kuin herkkusieniä kun pizzaksi osui munakoisoa, basilikaa ja vahvempaa ricotta-juustoa sisältävä pizza. Se olikin oikein mainio ja pitääkin tutkia toimisiko munakoiso myöhemminkin pizzan täytteenä.
Varasin synttäriseurueellemme aiemmin viikolla SameSame:sta pöydän. Paikka valikoitui Jussin vinkin perusteella kun valittelin että Pobrella liian vähän kasvisruokia valittavana ja Farang/Gaijin liian kalliita. Tiedostin että paikka on olemassa, mutta ei kyllä tullut mieleen että se olisi aasiafuusiota. Viiden ruokalajin menun sai joko liha- tai vegaaniversiona ja se maksoi 46e per naama. Ei ollenkaan paha! Ainoastaan menun sieniruoan pyysin vaihtamaan johonkin järkevämpään.
Menu alkoi jakkihedelmää sisältävällä bao-leivällä. Jakkihedelmä on hyvin lihaisan tekstuurin omituisuus, joka ei ilmeisesti kuitenkaan sisällä lihan ravintoarvoja (mm. proteiinia..), mutta sitä käytetään lähestyttävyyden takia lihan korvikkeena. Ihan jännä. Bao itsessään oli pirun hyvä ja maustettu kivasti, joten en jäänyt tuota jakkihedelmää liikaa miettimään. Ne kuulemma kasvavat usean kymmenen kilon painoiseksi. Baon kanssa tuli pöytään juomapaketissa kuvassa taustalla näkyvä vihreä 'Nippon Margharita' eli wasabi-sour, jota kaikki pöytäseurueessa maistoivat ja ei-juomapaketin tilanneet välittömästi itselleen myös halusivat. Ihan hurjan hyvää wasabista huolimatta.
Seuraavat ruuat tulivat yhdessä: Mausteinen laksakeitto ja kasviksia erittäin ilmavassa ja kevyen rapeaksi fritatussa taikinassa. Laksa oli ehdoton hitti ja frittiruuatkin aivat loistavia. Muut saivat hassunnäköinen puskan eli tuon enoki-sienen ja minä sain paprikaa, porkkanaa ja jotain muuta.
Pääruoka on jo vähän liiankin tuttu eli versio Hokun teriyakilohesta/-tofusta. Tätä samaa periaatteessa söin jo alkukuusta Bruketissa. Ainahan se hyvää on ja aina teriyaki-kastike on se annoksen paras osuus. Nyt tofu oli mukavasti toiselta puolelta rapeaksi paahdettu ja toiselta täysin silkkinen. Jälkiruuaksi sain päärynäcrumblen, mutta en ole oikein makean ystävä niin kuva unohtui ottaa ja kai se ihan ok oli.
Kaikenkaikkiaan suosittelen SameSamea ehdottomasti kokeilulistalle. Meille tämä oli vielä extrakiva, koska paikalla on 'synttärisankari ilmaiseksi' diili eli yksi meistä sai tuon 46e menun ilmaiseksi. Aika kova. Heillä on tuon viiden ruokalajin lisäksi myös 29e kolmen ruokalajin menu mikä on erittäin ööh opiskelijaystävällinen hinta? Kiva paikka. Menkää.
Ilta jatkui klassisella kaavalla ravintolan jälkeen jossa piipahdimme baarista toiseen kunnes väsy alkoi tiputtamaan kanssamatkustajia. Ennen kotimatkaa nappasimme vielä Eerikin pippurista Falafel-annoksen joka oli suunnaton virhe. Uskomattoman mautonta ja Falafelit olivat niin kuivia että olisi kuin tuhkaa olisi syönyt. Buuuu. Kertokaa minulle mistä Helsingissä saa hyviä Falafelejä vai onko niitä vain mahdotonta tehdä hyviksi?
Synttärit jatkuivat aamuauringon nousuun ja tänään ei vaan jaksa. Tilasin Pepe'sistä kaksi heidän vöner-annostaan Woltilla. En ole koskaan kokeillut vönerrullaa tai vönerpizzaa.
Pizza oli ihan perushyvää, mutta ilmeisesti Pepe's ei tiedä mikä Kalamata-oliivi on heidän wolt-listallaan sillä he olivat viskoneen pizzaani jotain random mustia ja vihreitä purkkioliiveja. Vönerrulla oli sanotaanko nyt heikon ja tympeän välillä. En tiedä mikä siinä oli vikana, mutta kolmasosan puputettuani en oikein halunnut syödä sitä lisää. Kebabrullassa kebabin mausteet, lihaisa tekstuuri ja rasva pitävät rullan mieluisana, mutta jostain syystä tuon vönerrullan kanssa kävi niin että vönerosat olivat niitä joita ei oikein halunnut pureskella. Rulla oli mauton ja siinä oli liikaa vöneriä.
Etänä. Tänään kokeilen myrttisen chilikurkkuja ja MUUn lihattomia lastuja. Nämä erittäin hämäävän näköiset lastut ovat ilmeisesti soijaa. Halusin ne riisin kanssa, mutta se pahkeinen pääsi loppumaan joten couscous sitten kehiin.
Ensin arvioin chilikurkut: Älkää ostako. Kiitos. Lihattomat suikaleet taas olivat todella meheviä ja niitä oli kiva syödä ja kiva tehdä pannulla. Lisämaustoin ne lähinnä pippurilla ja niissä oli valmiiksi joku mieluisa maku. Jatkoon. Couscous ja hummus ovat peruskamaa, mutta jos jostain löydätte pirkka parhaat chili-seesamimajoneesia niin ostakaa. Se toimii melkein missä vain.
Etänä. Ison Omenan Noodle Storyn Dan Dan kutsuu minua joten onhan se mentävä. Tykkään ehkä himppasen enemmän Eerikinkadun Noodle Masterin Dan Danista (Redin Noodle Master taas aika surkea - jännää miten saman ketjun pöperöt ovat niin erilaisia!). Tämä Noodle Storyn versio on kuivahko, mikä on tietysti kiva ettei siitä roisku öljyisiä tahroja paidalle. Tuo on koettu niin monta kertaa että osaan nykyään suojata itseni.
Dan Dan:han on sichuanilaista perua eli siinä pitääkin olla makua ja Suomessa se käytännössä tarkoittaa mausteisia nuudeleita pähkinöillä. Wikipedian mukaan japanilainen Tantanmen on käytännössä sama ruoka. Kaikkea sitä oppii.
Löysin kaupasta nämä kaksi testiin. Vegekebabbia iso köntsäle noin 7 eurolla ja Wozzarellaa. Ei helkkari, ihan oikeesti? No piakkoin pääsen maistamaan Wozzarellaruokaa. Pitäisiköhän ostaa viereen vähän Zuustoa..
Etänä. Airfryerin päällä on keikkunut pinsa-pohja jo viikkoja. On aika tehdä se, mutta haluan tehdä siitä kirotun version. Ai mitä tarkoittaa kirottu ruoka? No se tarkoittaa sitä että tekee ruuan muuten normaalisti, mutta lisää tai korvaa jonkun ainesosan sellaisella, jota ei ikinä tai hyvin harvoin kyseisessä ruuassa näkee. Minun kirottuun pinsaan tulee suolakurkkuja.
Pinsahan eroaa pizzasta siitä että taikinassa on riisijauhoa mukana. Muotokin yleensä on ovaalimainen eikä pyöryläinen kuten pizza, mutta tuo riisijauho se oikea ero on. Normaalisti laittaisin pohjaan ainesosakuvan mukaista Muttin pizza-kastiketta. Se on säilykepurkki, mutta noin puolet normipurkin koosta joten se sopii aivan täydellisesti yhteen pinsaan niin ettei yli jää yhtään. Suosittelen! Muttin purkin sijasta tänään kokeilen alkukuun tenniskassiukon (ks. 8.10.) tomaattikastiketta, Chalupan mausteista juustoraastetta ja vegepepperonia.
Ai himskatti. Tästähän tuli hyvää! Vegepepperonit eivät lihaserkkujensa kaltaisesti kipristy kivasti, koska niissä ei juuri rasvaa ole. Muuten pinsahan näyttää ihan hyvältä. Ajattelin että Myrttinen on liian vetinen, mutta kissanhännät, sehän sopi oikein hyvin ja sen happoisuus taittoi juuston rasvaisuutta hienosti. Tomaattikastike oli hyvänmakuista, juustoa en juuri huomannut, suolakurkut toimivat, mutta vegepepperoni oli visuaalisuuden ulkopuolelta täysin turha. Vegepepperoni ei maistunut laisinkaan pinsassa ja sen olisi ehkä voinut korvata jollain muulla.. en vain tiedä millä. Vönerlastuilla? Lihattomilla lastuilla? Halloumilla?.
Etänä. Eilisen tietoturvauhkapäivitysmyrskyn jälkeen en jaksanut laahustaa toimistolle. Ostin alkukuusta ja pitkin kuukautta kaupasta valtavan läjän erilaisia leikkeleitä, joiden parasta-ennen päivät alkavat uhkaavasti lähestyä. Kuka olisi uskonut etten pysty syömään kahdeksaa vai yhdeksää eri pakettia leikkeleitä viikossa tai parissa? Noh, teen niistä lähipäivinä jonkun hauskan testin.
Tänään kuitenkin Gold&Greenin Mureita ja Meheviä Suikaleita - paprikan makuisina. Tämä näyttäisi olevan herneproteiinia ja kauraa ja koostumus ja ulkoasu on erittäin kanamainen. Pannulla 5 min ilman öljyä oli ohje ja sitä noudatettiin. Lämäytin ennen tuota kuumalla pannulla kaksi paprikaa, koska paprikaruokaan voi varmaan laittaa myös paprikaa mukaan ja yhden habaneron. Habanero oli aika äkäinen ja kapsaisiini höyrysty kuumalla pannulla niin että pääsin hetken aikaa yskimään. Hauskoja nämä chilit. Paprikan lisukkeena sitten riisiä.
Taustalla näkyy osa parvekkeen chilipuskien sadosta. Mukavasti tuli erilaisia.
Suikaleet eivät olleet yhtä hyviä tai hyvin maustettuja kuin aikaisemman MUUn lihattomat lastut. Ihan kivoja ja soijasuikalemaisia vaikka valmistettu herneproteiinista, mutta en kyllä korvaisi kanaa näillä. Maustamiseen pitäisi käyttää reippaasti enemmän mielikuvitusta. Habanero-paprikaseos oli aika kipakkaa, mutta riisin kanssa oikein mieluisaa. Ihan perushyvä kotiannos.
Huomasin myös kaapissa 17.9. eli yli 1kk sitten vanhentuneen vönerin. Olen aivan varma että ostin sen tässä kuussa ihan pari viikkoa sitten. Myivät mokomat minulle vanhentuneen tuotteen. Jokatapauksessa olihan se syötävä pois. Airfryerissä 4 minuuttia ja samalla kuumensin Tennisukon tomaattikastikkeen loput ja lämäytin Chalupan juuston, vanhentuneen vönerin ja tennistomaatin kaiken sekaisin. Katsoin muhjua hetken ja päätin säästää teidät siltä miltä se näytti. Maku oli ihan ok-semijees-nojaa kolmion keskipisteessä. Yllättyneitä varmaan ei kauhean moni ollut että curry+tomaatti+juusto ei ole kaikista yhteensopivin kombo.